Olimme eräänä päivänä parahimman Julian kanssa ostoksilla ja törmäsimme kaupassa kuvan kaunokaiseen, mursuliukuriin. Mursujen ylimpinä ystävinä emme tietenkään voineet vastustaa kiusausta ja niinpä kotiutimme liukurit, minä punaisen ja Julia oranssin. Vähitellen olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi, että kyseessä oli huippuostos.
Liukuri on hieno esine ja vielä hienompi esine on mursuliukuri. Sen kujeilevat kasvot kutsuvat minua magneetin lailla laskemaan mäkeä. Liukuri on hyvin nostalginen esine, siitä tulee mieleen lapsuuden iloiset talvet. Ja mäenlaskeminenhan ei tosiaankaan ole toimintaa, jonka tarvitsisi jäädä vain lapsuuden aktiviteetiksi. Itse en juurikaan ole talviurheilulajien ystävä, hiihtämisen ajattelemisestakin saan kylmiä väreitä ja laskettelua olen kokeillut tasan kerran elämäni aikana. En kuitenkaan halua asua Suomessa nauttimatta talvestamme ja lumesta edes hiukan, ja tässä vaiheessa kuvaan astuukin mäenlasku.
Mursuliukuria en ole vielä korkannut, sillä tahdomme päästää liukurit yhdessä mäkeen eivätkä aikataulut Julian kanssa ole vielä kohdanneet tässä asiassa. Kävin kuitenkin laskemassa mäkeä eilen muovipusseilla ja voi miten kivaa se olikaan! Mäenlasku on ihan parasta siksi, että siitä saa liikuntaa ja sen lisäksi se on ihan älyttömän hauskaa. Oikein hyvää ajanvietettä kavereiden kanssa siiskin. Mäkeä laskiessa myös muistaa hetken jotenkin todella kirkkasti millaista oli olla pienistä asioista ilahtuva lapsi. Pelkkä liukuri riitti, mutta miksei se voisi riittää vieläkin? Joskus hauskanpito voi olla juuri noin yksinkertaista.
Suosittelen siis lämpimästä kaikkia harrastamaan mäenlaskua sekä tietysti myös muita lumileikkejä, kuten lumisotaa! Jos kuvittelet olevasi liian vanha tällaiseen, olet vain päästänyt sisäinen lapsesi nukahtamaan liian pitkäksi aikaa. Herätä hänet! HOPHOP!
PS kattokaa nyt kuinka söpö se on! AWW!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.