Tänään päivän esine tulee olemaan jotain niinkin omaperäistä ja yllättävää kuin - televisio! Tässä vaiheessa kaikilla lukijoilla loksahtavat leuat auki ja he ihmettelevät, että WAU! Kylläpäs pojalla on välähtänyt.
Kuvan tv ja ihmiset eivät liity, eivätkä osallistu, tänään juhliin.
Tämän ”lasitutin” (kiitos nerokkaan sanan keksimisestä Stephen Kingille) ottaminen tämän päivän esineeksi saattaa tuntua mielikuvituksettomuuden multihuipentumalta, mutta uskokaa tai älkää, sillä on ihan oikea tarkoituskin, miksi otin kaikista esineistä juuri tv:n esille Suomen itsenäisyyspäivänä. Tänä kyseisenä päivänä ”lasi-ikkuna luvatun hömpän maahan” saa illalla aivan toisenlaisen merkityksen: nimittäin linnanjuhlat. (Kyllä, omaperäisyys on päiväni teema). Vaikka tv yhdistää meitä ihmisiä muutenkin, etenkin tänään lähes kaikki me suomalaiset ja Suomessa olevat olemme yhtä, kun yhdessä änkeämme sohville tapittamaan tätä koko kansan pukujuhlaa. Ilman tv:tä se ei olisi mahdollista, sillä linnan eteen tuskin mahtuisi paria miljoonaa silmäparia pällistelemään menoa.
Voisin sanoa, että melkein jokainen vilkaisee edes parin sekunnin ajan joka joulukuista perinnetapahtumaa, vaikka myöhemmin jyrkästi sen kieltävätkin. Useimmiten ne, jotka eniten vastustavat kyseistä ohjelmaa, tietävät siitä yllättävän paljon siihen verrattuna, etteivät ole sitä muka katsoneet (ja kyllä tästäkin löytyy henkilökohtaista kokemusta).
Tämä juhla yhdistää meitä eri osa-aluein. Jotkut ihastelevat pukuja, toiset vihastelevat kateellisina. ”Hyi, kato miten tolla on tummanvihreät kengät ja sen puku on vaaleanvihreä. Ihan hirveä muotikatastrofi!” tai "Kato Pertti, nyt se meni astumaan sen helman päälle! Siis toooodella noloa!" Huvithan ne ovat jostain revittävä.
Tämä 94:s itsenäisyyspäivänjuhla yhdistää meitä kaikkia jollain tasolla seuraavat pari viikkoa, kun keskustelemme ketä linnassa oli vieraina. Väittelemme siitä, kenellä oli "oikeus" olla siellä, kenellä ei. Mitkä olivat kauneimmat puvut ja ihmiset. Tai kamalimmat tyylimokat.
Televisio toimii meille tavallisille kaduntallaajille jonkinlaisena erikoiskutsuna pirskeisiin. Näemme suurin piirtein kaikki vieraat ja tapahtumat, tosin emme välttämättä sitä, kuka kompuroi liiasta boolista tai kuka tanssii kenenkin kanssa, mutta ei hätää! Sitä varten meillä on iltapäivälehdistö, joka tiedottaa meille auliisti tahtomattamme jokaisen nolon tai erittäin nolon mokan ja yksityiskohdan tulevina viikkoina ja vielä jokaisena päivänä.
Tämä juhla on tarkoitettu meille kaikille (Henrylle myös), joten nauttikaamme siitä yhdessä!
Hyvää itsenäisyyspäivää kullekin!
T: Aki P.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.